Puolisentoista kuukautta on vierähtänyt hiljaisuudessa! Mulle kuuluu ihan hyvää, koulu alko 30. tammikuuta ja tässä lähennelläänkin jo kahden viikon mittaista pääsiäislomaa. :)
Mun tanskalainen kaveri kävi tammikuun lopussa täällä meillä puolisentoista viikkoa kyläilemässä. Oli aika siistiä kierrätellä Stineä ympäri kaupunkia ja tajuta että oikeesti osaan liikkua tässä pikkusessa neljän miljoonan asukkaan kylässä! Ei ole siis turhaan tullut vietettyä täällä kahdeksaa kuukautta kun tietää jo miten päästä pisteestä A pisteeseen B. :)
Viime perjantaina oli koulun uintikisat joita me viimesen vuosikurssin opiskelijat päästiin kattomaan. Kaikkien oli tarkotus pukeutua joihinkin hassuihin asuihin, mutta ite vähän livistin ja saavuin sitten ihan tavallisena suomalaisena paikanpäälle. :) Ihanaa oli kun ei tarvinnu kerranki pukea sitä hirveetä koulumekkoa! Ollaan me kyllä onnekkaita Suomessa kun kouluun saa pukea ihan omat vaatteensa ja saadaan sitä kaikkien inhoamaa kouluruokaa! Kyllä sitäkin vaan oppii täällä maailmalla arvostamaan kun joka aamu pitää jotain eväsleipiä tehdä koulupäivää varten. (vaikka mun host äiti ne meille aina tekee..) Kyllä lounaaksi kuuluu minun mielestä saada lämmin ateria. :) Takaisin aiheeseen; mun kaverin luona sitten uintikisojen jälkeen vieteltiin meksikolaista iltaa. Mitähän niistä nyt kertoisi muuta kuin että oli mukavaa?
Tässä reilu viikko takaperin kantautui semmonen ikävä tieto korviini että mun suomalainen vaihtarikamu oltiin päätetty lähettää takaisin Suomeen sääntöjen rikkomisen takia. Sunnuntaina se tuli host äitinsä kanssa tänne ja päästiin viettämään Essin viimeinen aussipäivä yhdessä! Illalla sitten heitettiin hyvästit lentokentällä ja nyt Essi jo sitten töröttääkin siellä Suomen keväisen auringon alla. Hulluutta, kohtahan mäkin jo tuun kotiin... Mihin tämä aika on hävinnyt?
Pahoittelen tätä kuvien vähyyttä, ei ole jotenkin tullut otettua kameraa oikeen mukaan minnekkään. Hirmuisesti lentosuukkoja ja haleja sinne kaikille lähimmäisilleni, erityisesti mummoille ja ukille! Liisa mummolle semmoinen erityismaininta että minä kyllä sitten oletan saavani sitä ahvenkeittoa vaasan ruispalojen kera kunhan täältä takaisin Hoikankadulle könyän! Että muistahan sitten pistää soppakattilat ajoissa porisemaan, saatan vaikka suorilta tulla kyläilemään.:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti